Nyt on viimein tämän kovasti odotetun 2 osan aika! Joo joo, tiedän, että sen teossa on kestänyt. Mutta sanoin silloin muidentarinoideni olevan etusijalla, niin kuin ne ovatkin. Nyt kyllä tein tämän ennen Iloliemen osaa, kun tässä oli enää niin vähän hommaa tekemättä.. Hahaa, sain kaveriltani tuon Camp Rock kirjan muuten, ja sitä vähän käytin apuna tätä osaa kirjoittaessani, mutten kuitenkaan suoraan ottanut tekstiä siitä.. Mutta joo, ennen kuin pääsette osan kimppuun laitan tähän viime osaan tulleiden kommenttien vastauksia. Jos et näe kommenttiisi vastausta tässä, sen pitäisi löytyä edellisen osan kommenteista. :)
Katja kirjoitti:
Pitää hei kokeilla tota! :D Siis, että imurikäteen ja hammastikulla vaa ronkkimaan, mun motto kyl on usein, että "oho, tää lähti irti" : D Toivottavasti tuuletin ei lähde irti tai mtn *virn* :D
Ei haittaa vaikka et tulisikaan, voin samalla kyyläillä täällä ;D
Vastaus: No, ei se tuuletin sieltä niin helposti irtoa, muuten se olis tästä koneesta jo irti. :D Hyvä, kyyläile vaan. ;)
simskisu kirjoitti:
Rupeanki seuraamaan tätä, ofc ;)
Hyvä osa oli, mut olis kiva jos teksti olis vähän sujuvanpaa, silleen et ne kaikkien kuvien tekstit liittyis yhteen, äh en mä osaa selittää
En oo nähnyt tätä leffaa, paitsi joskus selaillut youtubessa, kattoisin kyllä jos jostain sivult vois kattoo, tekstien kera
Jatkoa vaan, kiva idea tehdä sims versio täst leffast =D
Vastaus: Jee, kiva. :) Joo no, Camp Rockissa on paljon biisejä, ja niistä on sitten vähän vaikea kirjoittaa. Ja muutenkin kun muuttaa elokuvan tarinaksi tulee ongelmia tekstin kanssa, kun elokuvassa kaiken näkee, mutta tarinassa ei näy (paitsi onhan tossa noita kuvia mut,,,) niin voi välillä tulla vaikeuksia tekstin kanssa. Yritin kuitekin parhaani tätä osaa tehdessäni, joten toivottavasti tekstit oli nyt selkeämpiä. No, sitten kun joskus tulevaisuudessa saan tän valmiiksi, niin voit kattoa sen leffan, ja lukee tekstit täältä tarinasta. :D Okei, huono idea... :p Juu. :)
LolPop kirjoitti:
Tästäkin (surkeasta) elokuvasta on sitten päätetty tarina vääntää... LöL
Mut muuten tää menettelee. Kuvista tai tekstistä en virheellisyyksiä löydä juurikaan.
Sääli, menee lahjat hukkaaan kun tällaista roskaa kuin camp rock (tai mitkään muutkaan disneyn vääntämät massaelokuvat ja bänndit) alkaa simssiin muuntamaan -.-"
Vastaus: "Honey kirjoitti: LolPop: En kylläkään ole ylläpitäjä mutta mielestäni kommenttisi oli turha jos et tykkää tarinasta voit olla kommentoimatta ja etsiä itsellesi sellainen tarina josta pidät. :) Kiva kuulla että pidät simssiliiniä lahjakkaana! =) Mutta kaikilla saa (tottakai) olla omat mielipiteensä! =) " Yhdyn Honeyn kommenttiin. Lisäisin siihen kuitenkin vielä, että sanoppa itse joku elokuva tai bändi josta kaikki pitävät. Tuskin sellaista on edes olemassa. En pakota lukemaan, jos et pidä tästä. :)
Honey kirjoitti:
LolPop: En kylläkään ole ylläpitäjä mutta mielestäni kommenttisi oli turha jos et tykkää tarinasta voit olla kommentoimatta ja etsiä itsellesi sellainen tarina josta pidät. :) Kiva kuulla että pidät simssiliiniä lahjakkaana! =) Mutta kaikilla saa (tottakai) olla omat mielipiteensä! =)
Vastaus: Kiitos, kun puolustit Camp Rockia! :) Olet ihana. <3
Christy. kirjoitti:
Kiva tarina. Linkitätkö? Linkitin jo sun tarinan.
Vastaus: Kiitos. :) Linkitin jo. :)
kiTTen kirjoitti:
Mistä toi kannettava ja koskettimet on?
Vastaus: Kannettavan löydät täältä ja koskettimet täältä. (11 Dots ->11dots_spiritset.rar. Tulee tuon setin mukana) :)
Bluuggi kirjoitti:
Olipa hyvä alku ;--) Odotan innolla jatkoa!
~
Joo, oli tosi tyhjä kommentti, mutta tiedättehän näin kesäisin... :-DD
Vastaus: Kiva jos pidit. Ja ei haittaa lyhyet komentit, parempi se on kuin ei mitään. :)
Tuuli kirjoitt:
Osaisitko ollenkaan arvioida milloin olisi toka osa valmis? :)
Vastaus: Kyllä, se on tässä näin. :D
Ja nyt saatte mennä lukemaan, toivottavasti pidätte. :>
Viimeinen koulupäivä putkahti nopeasti ohi, mutta käytäville oli silti jäänyt vielä porukkaa. Kaikki kertoivat innoissaan
Kyllästyksissään Mitchie tyhjensi lokerostaan vuoden aikana kertyneet turhat roinat. Riemuisat puheet kaikuivat Mitchien korvissa, eikä hän meinannut kestää.
-Olisivat hiljaa, Mitchie haaveili viskoessaan tavaroitaan laukkuunsa.
Samassa matematiikan kirjan välistä luiskahti Camp Rock-esite, joka sai Mitchien taas muistamaan, miten pitkästyttävä kesä häntä odottaisi kesätyöpaikkansa kanssa. Mitchie katsoi hetken esitettä, mutta heitti sen lopulta raivokkaasti vieressä olevaan roskakoriin. Hänen oli vain totuttava ajatukseen, että Camp Rock oli liian hienoa hänelle.
Tyhjennettyään viimein koko lokeronsa, Mitchie pamautti oven kiinni. Hetken päästä hän kuuli askelten lähestyvän häntä. Mitchien ei ollut vaikea arvata, kuka tulija mahtaisi olla -Sierra tietysti, hänen ainoa ystävänsä, sekä ainut, joka halusi viettää aikaansa Mitchien seurassa. Ketään ei kiinnostanut Mitchien musajutut, tai ei oikeastaan Sierraakaan, mutta silti tämä jaksoi aina kuunnella, ja kertoa mielipiteensä -siis sen jälkeen, kun oli puhunut omat juttunsa.
-Hei, Mitchie! Sierra kiljaisi pirteästi jo kaukaa.
-Hei, Sierra, Mitchie vastasi tervehdykseen hiljaisemmin sekä apeammin samalla kääntyen tulijaa kohden.
-Saanhan olla eka, joka toivottaa sinulle shing sha ji? Se tarkoittaa "hyvää kesää", Sierra pölpötti innoistuksissaan naureskellen.
-Arvaa, kuka sai kympin mandariinikiinasta? Minä. Taas! hän jatkoi riemuiten välittämättä Michien vakavasta naamasta. Sierra kertoi kaikenlaisia omia juttujaan, joilta Mitchie sulki korvansa. Hän oli kuullut kaiken jo moneen kertaan. Mitchie heräsi ajatusten maailmastaan vasta, kun kuuli Sierran kysymyksen.
-Onnistuiko se tämän aamuinen? Sierra kysyi yllättäen, vaikka varmasti tiesikin jo vastauksen. Kun Mitchie oli niin onneton ja eloton, ei kyseessä voinut olla kuin yksi asia.
-Ei, Camp Rock ei käy, Mitchie kertoi surkeana.
-Mutta sinun on mentävä. Camp Rock on paras musiikkileiri. Jos haluaa olla jotain musiikin saralla... Sierra alkoi puolustella, vaikka mitä se auttaisi.
-Minkä sinä tiedätkin. Tosi kurjaa, Sierra totesi laittaen suunsa mutruun.
-Niin minustakin. Olin tosi innoissani musiikin täyttämästä kesästä. Ja... Mitchie kertoi onnettomalla äänellään.
-Tiedän sen, Sierra keskeytti Mitchien jutut.
Hiljaisuus syntyi heidän välilleen, molemmat miettivät jotain puhuttavaa.
-Mitä aiot tehdä tänä kesänä? Sierra lopulta kysyi.
Mitchie ei vastannut mitään, kohautti vain olkiaan, hän ei todellakaan tiennyt.
Myöhemmin iltapäivällä Mitchie palasi takaisin kotiin vieläkin apeana ja murheen murtamana. Hänen uusi kesätyöpaikkansa hampurilais-yrityksessä ei todellakaan vastannut sitä ihanuutta, mitä Camp Rock hänelle olisi tarjonnut. Pihalle saavuttuaan Mitchie näki grillin äärellä kokkailevat vanhempansa, joiden luo suuntasi.
-Miten töissä meni? Mitchien isä, Steve kysäisi kuullessaan Mitchien väsyneet askeleet.
Conniekin käänsi katseensa tyttäreensä päin toivoen tämän olevan hiukan paremmalla mielellä. Conniella itsellään oli aivan mahtava olo, hän hymyili iloisena ja jännittyneenä.
-Tiedät kai Barneysin? Burgerit tarjotaan Barneysin hymyllä, Mitchie vitsaili kuitenkaan itse nauramatta, häntä ei huvittanut iloita. Vanhemmat kuitenkin naurahtivat toisiaan katsellen odottaen sopivaa hetkeä.
-Mitä me syömme? Mitchie kysyi yllättäen, vaikka asia olikin jo arvattavissa grilliltä saapuvan tuoksun perusteella. Hän vain halusi saada jonkinlaisen keskustelun aikaiseksi, ettei tarvitsisi miettiä masennuttavia asiota.
-Burgereita, Steve vastasi kulmiaan nostellen.
-Maailmankuuluja Torresin burgereita, Connie julisti kunniakkaalla äänellä.
-Äh, jätän väliin, Mitchie tiuskaisi. Juuri nyt hänestä tuntui, että oli saanut hampurilaisia aivan riittävästi yhden päivän tarpeisiin. Hänestä suorastaan tuntui, että hän oli hampurilaisen sisällä. Rasvaisen pihvin välissä musertuivat kaikki toiveet, mitä edes saattoi haaveilla.
-Hyvä on. En kestä tätä. Kerro tytölle, Steve huudahti vaimolleen kyllästyneenä.
-Vastahan hän tuli kotiin, Connie puolusteli, tällainen pommi saisi kenen tahansa ahkerasti uurastaneen tytön jalat alta.
-Mitä? Mitchie kysyi jo hiukan kiinnostuneempana. Pieni toivo putkahti hänen sisällään.
-Rummun pärinää, Connie sanoi jännittäen Mitchietä.
-Äiti? Mitchie yritti saada Connien kertomaan. Nyt hän oli pakahtumaisillaan jännityksestä.
-Hyvä on. Sinä pääset Camp Rockiin! Connie kiljaisi riemuiten.
-Mitä? Mitchien suu loksahti auki kuullessaan nuo sanat, pilailiko tämä? Vielä aamulla Connie oli ollut niin vakuuttunut, ettei heillä olisi varaa sellaisiin "turhuuksiin". Mitchie yllättyi vieläkin enemmän, etteivät vanhemmat peruneet puheitaan, vaan näyttivät entistä iloisemmilta.
-Että pääset Camp Rockiin, Steve varmisti leveästi hymyillen.
-Tai me pääsemme. Connien pitopalvelu hoitaa leirin ruoat, Connie alkoi selittelemään.
-Kesällä on hiljaista, se on pidempi toimeksianto, ja sinä pääset leirille alennetulla maksulla, Connie vakuutteli Mitchien pidätellessä rajatonta ilo, riemuaan ja naurua. Hän ei osannut muuta kuin hymyillä, ja lopulta kiljaisi.
-Mutta sinun on autettava keittiössä, Connie kertoi yrittäen hillitä tyttärensä onnea, mutta turhaan.
-Kiitos! Kiitos miljoonasti! Mitchie karjaisi saaden jälleen elämänilonsa takaisin.
Hän ei voinut uskoa äskeistä keskustelua todeksi. Mitchietä ei häirinnyt keittiövuorot ollenkaan, kaikki oli niin pientä siihen verrattuna, että hänen unelmansa toteutuisivat juuri! Mitchie ei edes tajunnut, mitä kaikkea upeaa hänellä oli edessä.
Samassa Mitchie tajusi, kenen ansiota kaikki tämä oli, hänen äitinsä tietysti. Connie oli järjestänyt kaiken, jotta Mitchie olisi tyytyväinen. Hän pinkaisi juoksuun haliaikeet mielessään. Connien kohdalla Mitchie rutisti tätä niin kovaa, ettei raukka meinannut saada henkeä. Synkät pilvet olivat haihtuneet Mitchien mielestä, ja tilalle oli saapunut hymyilevä kirkas aurinko, kaikki oli sittenkin mahdollista.
Siinä se. Tosi lyhyt osa, eikä vieläkään tapahtunut mitään... :p Seuraavasta osasta sen verran, että olen jopa jo lavastanut ja kuvannut vähän, ja luonut suurimman osan uusista henkilöistä. :D Yritän saada sen nopeammin valmiiksi. Heii, jättäkää kommentti. :) Nyt meen kattomaan Camp Rockia. ;)
Kommentit